Mietin joskus miltä tuntuisi,
jos puukko lävistäisi sydämmen.
Miten kivuliaalta se tuntuisi,
ja miten kauan sitä kestäisi.
Miten pystyisi hengittämään.
Kuulisiko edes omia ajatuksiaan.
Tuntuisiko se silti samalta kuin
särkynyt sydän
vai olisiko se helpompaa?
Kuinka kauan siitä jaksaisikaan
pitää kiinni
vai päästäisikö nopeasti irti?
Antaisi ajatuksien pyöriä nopeasti ohitse
Ja katsoa kaukaisuuteen,
ja nukkua pois.
I try to be so fucking normal
but it’s not easy.
I try to be than nothing wasn’t happened
but it’s not easy.
I try to be myself
but it’s not easy.
Nothing in this world isn’t easy
All here you must to experience many different ways.
Now I have to be than nothing had happened.
I sit on a chair like a doll, and I’ve be quiet.
Just like I wouldn’t be in this world.
Huono oloni jatkuu
kun olet poissa.
Päätäni särkee,
Tajuni lähtee.
Kanssasi ei tarvitse pelätä,
panikoida
tai nähdä painajaisia.
Sinun kanssasi
minulla ei ole mitään hätää.
Luotan sinuun ♥
Olet tärkeintä mitä maailmasta löytyy.
En enää tiedä miten voin elää ilman sinua.
Rakastan sinua, kulta.
Olet aurinko taivaallani,
lämmin ja loistava.
Olet suojani sateelta,
tuulelta ja kylmyydeltä.
Lämmität minua kehollasi
ja läsnäolollasi.
Suojelet minua vaikeuksilta,
etkä jätä yksin.
Kuuntelet ja puolustat,
sekä autat minua.
Mitä olisinkaan ilman sinua?
Rakastan sinua.
Kyynel valuu
ja valuu..
silmät ovat kosteina.
Hengitys painaa
ja painaa..
sattuu kehoon.
Silti olen
kuin ei mitään olisi sattunut.
Jatkan päivä kerralla eteenpäin.
